Pihlajat on putstattu (syöty) marjoista ja tilhet ovat vaeltaneet paremmille marjamaille. Varpuset ovat ainoita kotipaikka uskollisia pikkulintuja jotka pysyttelevät vuoden ympäri sammoilla paikoilla. Taitaa helpommalla päästä kun valokuvaa niitä nyt jonkin aikaa.
Varpunen kattotiilen harjalla
Varpunen koivun oksalla
Lentävä varpunen
Viherpeipot tulevat sitten kun kelit vähän kovenevat talvisiksi, syömää ruusunmarjoja
Sää jatkuu vielä vähän aikaa lämpimänä mikäli meteorologeja uskoo, Joten talviruokintaa ei aivan vielä kananata aliottaa.
Sinitiainen talipallolla
http://www.supersaver.fi/loma-kuva/muut/mui-ne-vietnam-ladies-in-vietnam-926/
Äänestä lomakuvaani Ladies in Vietnam
Klikkaa linkkiä ja äänestä lomakuvaani, kilpailen matkasta USA:aan.
http://sementinhasparacriancas.blogspot.com.br/2012/10/kissa-gatinha.html
Hyödyttömän työn aikakausi
Kolumni | Turun Sanomat 00:00
”Etsimme sinua, alle 25-vuotias, pitkän työkokemuksen omaava rautainen IT-ammattilainen, joka osaat sanoa kymmenellä kielellä kiitos ja käydä tiukkoja bisnesneuvotteluja kiinaksi. Väitöskirja säieteoriasta ja/tai rakettitekniikasta luetaan eduksi. MBA sinulla tietysti on. Lähetä portfoliosi uimapukukuvan kanssa...”
FIRMOJEN ODOTUKSET nousevat yhä korkeammalle samalla, kun yhä useampi on työttömänä tai peruskoulutustakin vailla. Ahistaa. Mihin työelämä oikein on menossa?
Ajatellaanpa työtä vähän laajemmalta kantilta. Olemme niin lukkiutuneita nykyhetken kapeaan näkökulmaan, että pidämme työntekoa itsestään selvyytenä. ”Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi”, julisti jo Raamattukin. Mutta tuo väite pitää yhä vähemmän paikkaansa. Työ on itse asiassa sangen uusi keksintö ihmiskunnan historiassa, ja voi olla, että työn aikakausi on kohta ohi.
ELÄIMET EIVÄT tee työtä; ne syövät, naivat ja nukkuvat, ja siinäpä se sitten alkaa ollakin, kuten jokainen kissan omistaja tietää. Työtä eivät oikeastaan tehneet myöskään esihistorian metsästäjä-keräilijäkansat. Ruuan hankkiminen voi kyllä käydä työstä, mutta tuskinpa kukaan kirjaa ammatikseen hengissä pysyttelemistä.
Varsinainen työnteko ilmestyi maailmaan maanviljelyksen myötä. Lähes kaikki ihmiset raatoivat Genesiksen kiroamaa maata viljellen. Pieni ruokaylijäämä elätti yhä pitemmälle erikoistuvien ammattilaisten harvalukuista luokkaa: papeista sotilaisiin, kankureista kauppiaisiin.
Työn lyhyen historian kolmas vaihe alkoi vasta runsaat kaksisataa vuotta sitten teollisessa vallankumouksessa. Se synnytti aivan uusia käsitteitä, sellaisia kuin työväenluokka ja työttömyys. Massatyöttömyys oli mahdotonta maanviljelysyhteiskunnassa. Työtä vailla olevat kuolivat nälkään.
Vielä vuonna 1900 Suomi eli työn toista vaihetta: kolme neljäsosaa kansasta sai leipänsä maataloudesta. Nyt niin sanotun alkutuotannon parissa työskentelee enää satatuhatta ihmistä, ja työväenluokkakin alkaa olla menneisyyttä. Yhä useampi siirtyy työn historian neljänteen vaiheeseen: tekemään jotain, mikä ei ole välttämätöntä, mutta mikä rikastuttaa ihmistä itseään ja häntä ympäröivää maailmaa. Hyödyttömän työn aikakausi on alkamassa.
TAITEILIJA. KIRJAILIJA. Kosmetologi. Personal trainer. Näyttelijä. Julkkis. Tähtitieteilijä. Lista on loputon. Meistä kukaan ei tee ”hyödyllistä” työtä sanan perinteisessä merkityksessä, hengissä pysymistä tai bruttokansantuotetta edistäen, mutta aika ankea ja harmaa olisi maailma ilman kasvavaa määrää hyödyttömän työn tekijöitä.
Meillä on varaa olla yhä hyödyttömämpiä, koska meillä on aivan eri keinot selviytyä kuin ennen vanhaan. Yksi isäntä traktoreineen ruokkii kymmeniä ihmisiä, yksi automatisoitu tehdas tyydyttää tuhansien tarpeet. Vaurautemme on kasvanut niin, että työn päämäärä on muuttumassa hengissä pysymisestä sisällöntuottamiseksi. Varsinkin nuoret alkavat nähdä työnteon vain yhtenä itsensä toteuttamisen ja vapaaehtoisen sosiaalisen yhdessäolon keinona, ei enää elämän keskeisenä pakkona.
Jo nyt ihmisiä houkutellaan töihin. Kunnat etsivät lääkäreitä ja firmat johtajia erilaisilla kannustimilla, ja mistä saada tarpeeksi siivoojia ja sosiaalityöntekijöitä? Hyviä uutisia kaikille ahdistuneille: aikanaan meitä kaikkia tullaan houkuttelemaan töihin, koska teemme työtä vain jos se on meistä hauskaa. Pakkoa työntekoon ei tulevaisuudessa enää ole.
Kirjoittaja on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa
Esko Valtaoja
Kopioitu facebookista toivotaan ettei Esko pahastu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti