Lähdin macro valokuvaan omenankukkia, mutta.. Me fui para la fotografía macro flores de manzana, pero .. I went for macro photography apple flowers, but .. Je suis allé pour la macro photographie fleurs de pommiers, mais ..Ich ging für Makrofotografie Apfel Blumen, aber ..Jag gick för makroekonomiskt blommor fotografi Apple, men ..Πήγα για μακροοικονομική άνθη μηλιάς φωτογραφία, αλλά ..Я пошел для макро цветы Apple фотографии, но ..私は、マクロ撮影リンゴの花に行ってきました… Lisätty tämän aamun mustarastas kuvat. Added to this morning's blackbird Photos.

 

Mutta kuinkas kävikään,  70mm macrolla piti harrastaa lintukuvausta.  Puistossa mustarasta etsi ruokaa niin innoissaan ettei paljonkaan minua huomioinut.  Aika lähelle sitä sain kameransuojassa mennä, eikä 70mm optiikalla mustarastaankokoistakaan lintua olisi kovin kaukaa saanut kuvattuakaan.

Mustarastas löysi etanan evääksi

Mustarastas (Turdus merula) on varpuslintuihin kuuluva rastas.

Koiras on hiilenmusta ja nokka keltainen, naaras on tummanruskea selkäpuolelta, vaaleampi alta ja sen nokka on ruskea. Nuoren koiraan nokka on tumma pitkälle kevääseen. Nuori lintu on erotettavissa vanhasta haalistuneiden siiven isojen peitinhöyhenten perusteella.

Pituus 24,5–27 cm, siipien kärkiväli 34,5–40 cm paino 75,5–110 g.

Laulaa joskus puun korkeimmalla oksalla tai muualla korkealla olevassa kohdassa esimerkiksi maston huipulla. Laulu^? on kaunista melodista lurittelua, jossa on huilumaisia ääniä ja joka kuuluu kauas kesäiltoina ja aikaisin aamuisin ennen auringon nousua. Lentoääni tilhimäinen sirinä. Varoittelee ”tsuk-tsuk”, ja oikein hädissään ollessaan viheltää erittäin korkeaa säveltä. Hämärissä kuulee jankuttavaa plinkutusta minuuttikaupalla yhteen menoon.

Vanhin suomalainen rengastettu mustarastas on ollut 9 vuotta 2 kuukautta 15 päivää vanha.

 

Näin lähelle Mustarastasta pääsin että 70mm optiikalla tuli tämmöinen kuva.  Kuva on suoraan kamerasta eikä ole muokattu niin kuin edellä olevia kuvia.

Lisäsin tänä aamuna otetut mustarastas kuva tähän jatkoksi

 

Ylpeästi Mustarastas kantaa saalista

Tämä taitaa olla nuoriyksilö, kun tukkakin on noin terhakkaasti pystyssä

Taitaa olla äitiä ikävä ja ruoka aika kun niin ikävissään laulaa

Uskokaa tai älkää, mutta kuvan keskellä on Kivitasku (Oenanthe oenanthe) , se piti niin kovaa liverrystä että oli vajavaisesta kuvauskalustosta huolimatta  otettava kuva.

Pituus 14–16 cm, paino 20–25 g. Koiras on hivenen suurempi kuin naaras. Keväinen juhlapukuinen koiras on selästä harmaa, vatsasta valkoinen, kurkusta ja rinnasta kellahtava ja siivet ovat mustahkot. Silmän päällä on valkoinen silmäkulmanjuova ja silmän seudulla musta naamari. Naaraalta puuttuu naamari, ja sen siivet ovat ruskeat. Syyspuvussa naaras ja nuori lintu ovat hailakan hiekanvärisiä, koiras hieman kontrastikkaampi väritykseltään. Muistuttaa silloin arotaskua (katso myös aavikkotasku). Pyrstön kuviointi on lajityypillinen: valkoiset sulat, joiden kärjessä on musta vyö, keskimmäisessä sulkaparissa mustaa on puolet sulan pituudesta.

Vanhat kivitaskut käyvät läpi täydellisen sulkasadon heinä–elokuussa. Nuoret linnut vaihtavat samaan aikaan höyhenpeitteensä, mutta eivät sulkiaan.

Laulu on voimakas livertely, jota koiras esittää joltain korkealta paikalta, esimerkiksi katolta tai pensaan latvasta, ja usein se pyrähtää laululentoon. Kivitasku laulaa sekä päivällä että yöllä. Ääniä ovat kova naksaus ja korkea ”hiii, hii-tak”.

Vanhin suomalainen rengastettu kivitasku on ollut 5 vuotta 3 kuukautta 3 päivää vanha.

Korkealla tammenoksalla  kivitasku lauleli

Kivitasku on levittäytynyt laajalle holarktisella alueella. Suomessa kivitasku esiintyy koko maassa saaristosta tunturiseuduille. Kivitasku on avomaiden lintu, joka on sopeutunut monenlaisiin kuiviin avoympäristöihin. Sille kelpaavat niin tunturien kivikkopaikat, pelto jossa on sopivia kivikasoja, meren avoluodot, teiden penkat, hakkuaukeat, rakennustyömaat, joutomaat jne. Pohjois-Suomessa lajin voi löytää pesivänä myös avoimista ja valoisista männiköistä.

 

Ai niin, sainhan minä otettu niitä omenapuunkukka  kuviakin.