Teuvon kuvat

Teuvon kuvat

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Pikkuvarpuset oli silleen päälekkäin...The little sparrows overlapped ...De små sparvarna överlappade ...Los pequeños gorriones se superpusieron ...Die kleinen Spatzen überlappten sich ...Перекрылись воробьи ...

 Elämä on mennyt aika pieniin   piireihin, liekö siihen syy korona vai oma ikä.  Sitä on tässä vaikeassa  maailman ajassa  vaikea   arvioida kun ei tiedä  mitenkä ikä vaikkuttaa  normaaliajassa eläessä  toimintakykyyn ja kiinostuksen  kohteisiin.    Olisiko tullut Taiteilija Markku Mäkelän kanssa   maalauskohteita  leejemmalta alueeltä tullut etsittyä ?  Tuskin, Markulla alkoi jo ennen koronaa puutarha syndrooma.  Jo muutaman vuoden hän on laittanut puutarhansa uusiksi ja siihen investoinnut.. 


Minulle  tuli myös tarvetta  muutta  totuttua  kerrostaloelämää  toisenlaiseen  asumismuotoon  josssa ei ole monta kerrosta portaita kiivettävänä kun  vaimo   sai ikävän vaivan jonka nimi on kuitenkin  jotenkin hauska,  mansikanpoimijan halvaus, toinen jalka ei toimi kunnolla polveasta alaspäin.  Tämän johdosta jouduimme  ensimäisen kororonkevään  aikana  harkitsemaan muuttoa alemmas, elämää ilman portaita.   Viime vuonna, ensimmäisenä korona kesänä sitten muutimme rivitaloon.


Tänä toisena koronakeväänä' saimme pihaan terassin  jossa päästään  nautimaan olostamme  tänä toisena  koronakesänä. 



Suuri vaikutus uudella terasilla oli seitämänkymmentäluvulla  rakenetun rivitalon  ulkonäköön ja  ja mahdoillisuteen nauttia pihallaolosta.





Jo keskeneräsisenä pääsin uudesta terssista nauuttimaan kevään ensimmäisessä aurinkoisessa säässä.  Auriko lämmitti 4.5.2021   jo niin mukavasti  että saatoin  puolialasti  terasilla  kirjaa lukemaan.  Kiitos entiselle ammatikoulukaverille   Vesa Vuoriolle   Remes kirjoista.  Remekset on montasataa sivua paksuja kirjoja, mutta   hyvin   mielenkiintosia  ja nopeasti luettavia. 


Elämän piiri on omaan rivitalopihan piiriin rajoittunut.   Omaa ikääntymistä siihen voi suurempana syynä pitää , ei ole mitään halukkutta  mihinkään pitemmälle lähteä.  Porissakaan ei ole pian puoleentoista vuoteen tarvinnut käydä kun edeislisyksyn  satasairaalassa, vuositarkastuksessa  käynti jäi väliin  koronapelon vuoksi.


Omassa pihapirissä viihtymiseen  edesautaa sekin kun sain  Markku Lahdelta   linnunpöntön.  Jonka elämää on kiva seurata.




Monien vaiheiden jälkeen  linnunpöntön  asukkaiksi valikoitui  pikkuvarpuspariskunta.    Jo pari viikkoa ne ovat yhdessä linnunpönttöä  sisustanut.  





Monen moista sistustarviketta on pönttöön viety , jostain on löytynyt  jonkun muun linnun sulka, 



Noormarkkun on syntymässä uusia pikkuvarpusia 


Äitienpäivän jälkeisenä päivänä, 10.3,2021   pikkuvarpusparikunta oli silleen päälekkäin , uutta sukupolvea siittämässä.




 

Vähän rivon siittämiskuvan sain pikkuvarpusten sekstaatimisesta , liekö kellään mulla  samantasoista kuvaa lintujen  parittelusta. 





Äitienpäivänä nostetiin suomen lippu ja grillatiin  kesän ensimmäiset pihvit .



Pakastimessa on vielä viiko sitten Merikarvialta,   Kai Ylitalota   saatuja ahvenfileitä.


Paistetut ahvenfileet respti


4 annosta 

600g ahvenfileitä

2-3 rkl voita 

1tl suolaa

mustapippuria

sitruunakuorta raastettuan  oman maun mukaan , ei välttämätön jollei pidä sitruunasta 


Vaivaton kermaviilikastike 


200 g  kermaviiliä

1dl hienonnettua tilliä

1 rkl sitruunankuorta 

1/2  tl suolaa  ja mustapippuri sekä sokeria 


1.Valmista ensin kastike .  Hienonna tilli, ja raasta sitreuunan kuori.  Sekoita kaikki kastikkeen aineet  keskenään   ja laita seos jääkaapiin  tekytymään.


2.  Kuivaa ahvenfileet talouspaperilla.  ripottele fileiden päälle suolaa , kokki ohjelmissa sanottasiin   sormisuolaa. 

3. Paista ahvenfileet  voissa molemmat puolet, muutaman minuutin ajan , sen verran että pinta ruskistuu, ei läpikypsäksi.  Fileiden päälle voi rouhia hieman mustapippuri ja sitruunan kuorta, kuitenkin varoen ettei ahvenen oma makuu liika niiden alle jää. 


4.  Tarjoile ahvenfileiden  ja kermaviiilikastikeen  kera keitetyjä varhasipeunia .  Ennen juhannusta ei  kotiomasia  uusiapeunoita  taida saada, niin kyllä vanhatkin peunat käy kun nekin voissa paistaa .





Nuorimman pojan Maxin työvateet ja varusteekin viikolla saapui.  Asfaltitöiden liikenteenohjajaksi Max pääsi  Jade Infralle 



Ussia lukukavereitakin on ilmaantunut kun saatiin pariksipäivää kesäinen  lämmin sää ,  Vain vähän Jerry Gotonin kirjaimen kokoa isompi  Karnakuoriainen  jota myös kirjanpainajaksi kutsutaan.   Ne viihtyvät kuusissa ja tekevät pienestä koostaan huoilimatta suurtakin vahinkoa niille .



Toinenkin pieni koppakuorianen  vierailli


Veikkaus on että se on okra seppä , tämä on millin isompi kuin  edellinen 


Näillä tätä tätä viikkoa jatketaan.


Hyväää päivänjatkoa lukijoilleni 



tiistai 4. toukokuuta 2021

Nyky asunnon vuokralasilla kovia vaatimuksia...Today's apartment rental glass has tough requirements ...Dagens hyreshusglas har tuffa krav ...Heute Apartmentvermietung mit strengen Anforderungen ...Сегодня аренда квартир со строгими требованиями ...

 Korona aika on saanut aikaan sen että hakeudutanna  kaupungeistta maaseudulle   tekemään etätöitä ja asumaan lunnon rauhaan.  Tähän   asuntomarkkinaan minäkin  keväällä ajattelin sijoittaa.    Kyselin  facebookista  tekijää  uudelle vuokratavalle asunnolle.  Tähän haasteeseen vastasi Noormakun Kanttori Markku Lahti.  Hänelle on tullut näin korona aikana aikaa pieniin puusepän puhdetöihin.    Markku on tehnyt isompiakin  puusepän töitä    taidokaasti ja kehoitin häntä hakeutumaan  huutokauppakeisari Palsamäen   Markukuksi Markun tilalle,  Jouduin kuitenkin perumaan sanomisiani kun huutokauppakeisrin   Markun pitää olla pikkasen yksinkertaine. 

Siinä ei kauvaa Markulla nokka tuhisut kun   uusi vuokrakoti oli valmis ja jo seuraavana päivänä  sain sen asentaa.


Uden asunnon asennuspäivä  oli 19.4 ,2021


Jo pitkään olin hakenut  entisen asukkaan jättämälle pitkälle, oksatomalle vaahteralle  tarkoitusta  sen säilyttämiselle.  Nyt sille löyti syy säilyttämiseen kun  asensinen sen rungolle linnunpöntön.


Komea aurikoinen sijanti on tälle asunnolle, vaikkei aivan korvessa siajaitsekaan. 


Heti  seuraavana päivänä  20.4  sitä käytiin katsomassa




Sinitiainen kävi oviaukosta kurkkimassa.   Se on ollut maisemassa kokotalven , toki sinitainenkin muutta, se on osittasimuuttja , epäsäännöllisesti meren takana   käy.    Sini tiainen munii huhti-toukokuussa joten  ei se aikasiessa ollut pesäpaikaa  tutkimassa. 


Seuravaa asunnon etsiä oli leppälintu naaras


Se tyytyi tarkastelamaan   pihapiiriä , tämä tapatuin 23.4  .  Se kävi  kyllä mökin katolla  , mutta aika pian se totesi ettei tämä paikka ollut sille tarpeeksi laadukas, liian pieni oviaukko oli sille.   Pohjois Afrikasta kun lentää niin kyllä pitää olla kesäasunto  olla laadukas. 


Tämän jälkeen sää viileni ja luntakin satoi eikä uusia asunnon katsojia näkynyt   ennekuin 30.4 2021   pikku varpunen  kävi kohteeseen tutustumassa. 




Varpunen on paikka lintu , koko talven niitä pihapiirissä ruokaili .



Heti seuraavana päivän 1.5, 2021   oli kumpanikin löytynyt arvioimaan sunnon sopivuutta.




Tarkaan rouva asuntoa ja ympäristöä tutki


Vuokrasopimus allekirjoitetiin   pikimiten  ja saman tien alotettiin   asunnon sisustaminen mieleiseksi 



Pesä   vuorataan heinillä , höyhenillä, karvoilla ja langanpätkillä , nämä kuljetti samaletta , molemat osallistuivat pesän rakentamiseen .  Ne myös hautoo yhdessä , 4- 8 munaa  naaras munii  ja jos  säät ovat suotuisa niin toinenkin  poikue voi saada alkunsa.   Hautominen kestää 11- 14 vuorokautta 


Kovin kiirettä ei tällä pariskunnalla ole ollut kodin sistuksen lopuun saataisella, sää on ollutkin kovin kylmä ja viimaien ,  öisin pakkasta .  Ravintoa ei taida vielä olla tarpeeksi poikasten ruokkimiseen .  Varpuset syö siemeniä ja selkärangatomia  hyönteisiä eikä niitä vielä tarpeeksi esiinny. 


Vaikka tämä pariskunta käy myös huvimatkoilla  niin kyllä voidaan pitää varmana että ne  perustavat perheen ja saavat poikasia tässä uudiasumuksessa. 



Vikunpolun ympäristöstä  muutkin  etsii perheleen paikkaa.  Fasaani pariskunta  aikoo varmaan kuusiaidan siään pesänsä  perustaa , ne eivät paljon viitsi sisustaa,  Usein riittää pieni painannne massa kasvilluseeden kätköissä johon ei vaivuduta pesämateriaaliia  kantamaan. 



Pääsin vähän minäkin matkustamaan,  Kai Ylitalo otti minut mukaan Merikarvia reisulle  maanataina  3.5 .2012   Peipussa , Peipunlahdessa käytiin katiskoja kokemassa.



Ahti soi antejaan, melkoisen määrän ahvenia 





Ahventen seassa oli pari lahnaa ja yksi haukin oli 



Niin kylmää merivesi on ollut ettei ahvenerkaan ole vielä saanut kutua laskettua.  Tässä saalissa oli pelkkiä naaraita jotka kantoivat mätiä.    Perkauksen yhteydessä palastui sekin että osa ahvenista oli veganeja, ruuansulatuskanavassa oli vesikasviruohoja.   Oliko se merkki siitä että kylmä sää ei suosinut avenen normaalia ruokavaliota, muiden kalojen ja rapujen poikasia. 




Kai perkasi ja fileroi kalat kokemuksella 


Lokitkin sai oman osuutensa 





Kotona vaimo paistoi  minulle hauen ja muutaman ahvenen fileen,  ei saa osuuskaupasta näin tuoretta kalaa.  Vielä jäi pakkaseen kolme annosta   tuleville   nälille. 


Vaikka kalastusretki Kain  kanssa oli mukava  ja kiva oli  näin koronankeskellä nähdä muitakin maisemia mitä koti ikkunasta näkyy.  niin parasta kuitenkin oli että nuorimman pojan, Maxin   työpaikka varmistui lopullisesti kun työsopimus allekirjoitetiin .




Samalla Max sai työvarusteet  Liikenteenohjaajan työhön Jade Infrassa .    Ei joudu poika kuitooman  työttömyyskorvausta niin kuin  Jaakko teppo lauloi työttömän laulussa seitsemänkymetäluvun lopussa 

https://www.jadeinfra.fi/palvelut/liikenteenohjaus/



Maanantaina oli vielä niin kylmä että piti pipoa käyttää  kalastusretkellä 



Hyvää päivän jatkoa lukijoilleni 





torstai 22. huhtikuuta 2021

Kyllä on ihmismieli malttamaton...The human mind is impatient ...Ja, det mänskliga sinnet är otåligt ...Sí, la mente humana está impaciente ...Ja, der menschliche Geist ist ungeduldig ...Да, человеческий разум нетерпелив ...

 Kun tätä korona aikaa ollaan eletty jo reilu vuosi, ja Suomen hallitus, pääministeri Marinin johdolla on  on kovin epätietoinen siitä miten toimia  koronarajoitusten purusssa.   Kovin on poukoileva  hallitus toimisaan,  edellisellä viikolla  oltaisi pistetty koko suomi kiinni ja seuraavalla viikolla sitä jo ollaan avaamasssa.    Minä en mihinkään juottolaan pääsyä haikaile,  ruokakin kotona useimiten pöytään tarjoillaan.   Mutta toissapäivän parin onnistuneen makrokuvan johdosta piti minunkin kotipihasta lähteä , muka parempia kukkia  löytää kuvattavaski,    Mutta olisi sitä tähän ikään päästyä pitänyt  jo ymmärtää ettei merta edemmäs kannata lähteä .




Kevään ensimmäinen pörriäsikuva, yleisnimitys on  kimalainen ,  Mutta vosiko tämä olla  Narsissikärpänen kun pääsiäisen jäljitä  kolme narsissia takapihalla kukkii 


Toinen kotipihassa onnistunut valokuva oli kukkakuva 


Idän sinilija,  niitä kotipiahaasa on  yllättävän paljon. Muutimme  tähän nykyiseen paikkaan  viime heinäkuun alussa ja silloin aikaiset kevätkukat olivat jo kukkineet, joten en tiennyt että idänsinililjoa  uudessa pihassa on.    Idän sinilijaa  on käytetty rotanmyrkyn  aineosana.  Sitä ei pidä salaatiin  laittaa. 



Eilen sitten maltamattomana lähdin vieraille maille makrokuvaamaan.  Kamera Nikon D 300  siinä kiinni Nikon PK 13 loitto 23.5 mm  ja sen jatkeena Helios - 44M - 4  58mm 1:2  Neuvostiliittolaine  mahtavan bokehtin omaava   linssi. 



Mutta väärä yhdistelmä tämä oli, ei sen luomaan kuvaalaan  Neitoperhonen mahtunut.  Eikä siin auttanut vaikka   loiton pois kameran ja linssin  välistä  poitikin.  Perhoset ei tykkää  jos niitä kovin lähelle menee.  Hengitysilman  lämmin hiilidioksidi   ne karkoittaa. 


Pajun kissa 


Pajunnkukat alkavat pikkuhiljaa levittämään siitepölyä.  Tuuli virisi kuvaussession alussa  ja pajunkissa kuvistakin tuli taiteilisija. 





Leskenleti  kukat ovat nyt valtakukat, niitä on pajon ja jokapuolella 



Lekenlehehdet ovat siitä erikoisia että niiden kukat  aukeavat ennen, kasvulehdet kehittyvät vasta kukinnan loputtua, siitä surullinen nimi .



Kevään sinivuokko on Hämeen maakuntakukka 


Sinivuokkoa on käytetty rohdoskasvina  maksa- ja munuaisvaivoihin sekä verenvuotoja tyhdehdyttämmän.   Mutta  ei sinivuokkoakaan voi salattin laitaa kun  sekin on nykytiedon mukaan myrkyllinen. 



Pikku käenrieska


Pikkukäenrieska on  luontomme pienin lija, tämän kuvan otin Noormarkun Kotiseuttalo Kaharin pihamaalta .   Käenrisekka suosii vanahaa asutusaluetta , jossa on kultturivaikutus on vijavoittanut lähialuetta.  


Sinitiainen kodin valinnassa 



Muutakin seurattavaa koti pihassa on kun sain Noormarkulaselta  Kanttori Markku Lahdelta  hänen valmistamansa lintupönttön.  Markusta on kehittynyt  korona aikana   taitava puuseppä, kun kirkossa ei ole kantorillekaan pajon töitö ollut  tarjolla.   Sanonikin hänelle että hänen pitää pyrkiä uudeksi Markuksi huutokauppakeisarille,  Markuksi Markun pailalle kun on niin paljon taitavampi.  Totesin  kyllä perään että Huutopaikkakeisari Palsanmäen Markun pitää  olla pikkasen yksinkertainen  



Osuuskaupassa  on kotimaista  tuotemerkin alla  vähän edullisempaa ruoka tarviketta.  Yleisesti ottaen olen ollut tyytyväinen kotimaista  tuotteisiin, nyt kuitenkin tuli pettymys kun  Kuorellinen  Nakki ei ollut mieluisa, sen verrä  kimmoisa  kuori ja sisus oli ettei siihen miellyttävää purutuntumaa saanut kun kuori venui purressa eikä napasahtanut,  sisuskin oli mauton, sinappia tarvitsi että sai syötyä.  Suurennuslasilla katsottaessa  valmistjaksi paljastu snellman  jonka muutkin tuoteet ovat mautomia. 


Poimin ensimmäiset nokkoset  salatiin, pinatin korvikeeksi.



Nokkosen ravintoarvo on suuri ,  kun sen ensimmäinen sato on kerättävissä näin varhain keväällä,  sillä on suuri merkitys  kun muuten tuoreravintosato on vielä vaatimaton .   C-vitamiin kanalta nokkonen on  paljon parempi kuin pinatti.  Nokkosessa on 175 -  200mg / 100 g c-vitamiina kun pinatissa sitä on noin 45g.    Herkkä suisemmat  pitää kiehautaa kuumassa vedessä noin 30 s  minä käytän raakana salatissa  muiden raaka-aineiden  seassa.  




Hyvää päivän jatkoa lukijoilleni 
  







torstai 8. huhtikuuta 2021

Elinikäinen projekti...Lifelong project ...Livslångt projekt ...

 Nykyään ollaan suomessa huolissaan  siitä.,  mitenkä hiilinielut suomessa  säilyy.   Kemijärvelle nousee  suuri biotuotelaitos  jossa tuotetaan kiinalasille vessapaperia,  Hallituksessa on vihrärätkin pitänyt tästä projektista pientä ääntä kun se tuo  jonkun kymmennen työpaikaa.   Sensijaan  yksityishenkilöitä aijotaan viedä  puulla lämitettävän saunan ihanuus.  


Sen verran huolisani hiilinieluista olen että päätin hoitaa oman osuuteni  hiilnielun säilymiseen.  Päivä kävelyllä nappasin  vuorimännystä kaksi käpyä, toinen niistä ei vielä ollut vapauttanut siemeniän tuulen vietäväksi uusille kasvupaikoille. 




Chiliejä olen jo  aiemmin keväällä,  omien viimevuotisten chilimarjoen siemenistä idättänyt,   ne on helppoja idättää kun parissa viikossa taimet ilmestyvät ja miltei sataprosentinen itävyys niissä.   Tillin siemeniäkin syksyllä keräsin omalta kasvimaalta , nekin itävät hyvin .   Tilit ehtivät tuottaa satoa vaika ne suoraan loppukeväällä, ilmojen lämmityä suoraan pihalle  kylvää.

Männynsiementen idättäminen on mulle outo juttu , mutta sen tiedän etteivät ne ole kovin nopeita itämään.  Neljä viikoa  vähintään menee, ennenkuin kannataa alkaa   jotain näkyvää odotella.




Jugurttipurkin pohjasta idätypurkin leikkasin, mullan otin vaimon kukkamaasta, oletus oli ettei männyn siemenet tarvitse mitään  erikoismultaa itääkseen, kun  luonnosakaan eivät tiedä millaiselle alustalle  laskeutuvat.  Yllätys oli se , että kuinka paljon kukkamaassa on  7x7 ,  0,0049  neliömetrin  alalaa muita, syksyllä pudoneita siemeniä.  Ja viel mahdotoman nopeita itämään.  Neljä mpäivää sitten mullan kukkamaasta otin ja siihen joukon männyn siemeniä kylvin, mutta jotain muuta sieltä nyt tulee.   Mahtavatko nuo rikkaruohoa olla vai jotain kukkamaassa kasvaneitä,  miniän tuomien kukkien  taimia. ?   Olen nyt vähän epävara, pitäsikö nuo nyt nyppiä pois vai vosiko vähän pitempään odotella ja katsoa mitä niistä tulee,   ei kai se mannynsiemeniä haitaa vaikka jotain muutakin heidän idätyspurissa kasvaa kun ei luontokaan sitä katso mihin mänty kasvaa.




Viime kesän siirsin katajan taimen pihaan, se näytää selvineen talvesta.  Mustarastas koiras katselee kartanaoruusun juurelle .   Kartanoruusun juurella on varmaan jotain elämää kun  rastas siellä ruoka näkee.  



Kevät on kovin hitaasti edennyt, viimeyönnäkin on tainnut useampi aste pakasta ollut.  Ennen viikon lopun lumisateita haravoin jo pensaidan juuret.   Tänään  8.4.201  Aurinko paustaa Noormarkussa pilvettömältätaivaalta, joten kasi se vähän lämmitääkin.   Huomiseksi ilmatieteen laitos enustaa salamointia, saapa nähdä mihen sää tästä kehityy. 




On mulla viimeviikon lumimyräkäastä sää kuva.  Tässä on kaikki elementit silloisesta säästä.  Lumi tuli taivaalta  kovan , puuskaisen tuulen saatelemana .  Lähetin  YLE  varsinaisuomelle tämän sää kuvana, muteihan siellä taiteelisille  sääkuville mitään arvoa anneta.  Säkylän mahtava tuulen  rannalle  ajamat jää vuoret heitä kiinnoisti vaikka ne kuvat oli jo aiemmin joka mediassa esillä ollut.

  No olen nyt ainakin  oman osuuteni hiilinielun säilymiseksi tenyt, vaikka henkilökohtaisella tasolla  se taitaa olla liian pitkä projekti kun olen jon 62 vuotias, niin saattaa käydä niin etten , nyt istuttamieni männyn siemenien tuotosta näe  täyskokoisina. 


Kameroiden ja niiden tarvikkeiden keräilyä harrastan.  Uusien keräilykappaleiden  hankita on vähän jäissä nyt kun ainoat tulot on työmarkkinatuki.    Kuhan tästä eläkeelle pääsen niin sitten taas kykenee  harrastamaan.




Kaksi Nikon objektiivia.  Nikon Nikkor 50mm  1:1.8  sarjanumero 4010074  tätä kutsutaan  panukakuisi  matalan kokonsa vuoksi.   Tämä on myös para normaaliobjektiivi mitä Nikon on koskaan  valmistanut.  Kuva vasemanpuolein  on aito Nikkor.    Oikeanpuoleinen,  Nikon Lens  Series E  50mm 1:1.8  sarjanumero 3323862   on fyysisteti samankokinen kuin Nikkor mutta tenisesti havemmalla tehty . Kuvan laadussa ei silti näe eroa dikitaalikameralla otetussa kuvassa.  Series E  linnsit on tehty   Kevytrakenteiseen Nikon EM runkoa varten 



Nikon EM  kameroita valmistetiin vuosina  1979 -  1982  Tämä on yksinkertainen  seiko  automaatti  sulkimella varustettu kamera aloitelijoille, kamerassa  ei ole muuta käsisäätöä kuin asennot Auto jollin kamera säätää suljinnopeuden 1 - 1 /1000  sekunnin välleillä,  salamalle M 90 1/90 sekunttia sekä B  pitkille suljinajoille, suljin auki niin kauvan kuin laukaisinnappia  painaa,  silloin tarvitaan jalustaa ja lankalaukaisinta. 

 




Nyvää päivän jatko lukijoilleni.  


juuri ja juuri nollan alla ollut viime yönä täällä Räpsöössä: -0,4° oli jäänyt miniminä mittarin muistiin. Täytyypä huomenna kurkkia salamatutkia.